tiistai 18. lokakuuta 2016

Koekaniiniksi, ei kiitos

Olimme tänään Nipsun kanssa Lastenlinnassa ortopedin konsultaatiossa. Mukana vastaanotolla oli myös meille tuntemattomat neurologi ja fysioterapeutti. Käynnin tarkoituksena oli tsekata Nipsun jalkojen tilanne.

Ortopedin mielestä mihinkään leikkauksiin ei kannata ryhtyä ainakaan ennen kouluikää. Vaikka jalat ovatkin voimakkaasti sisäänpäinkääntyneet, ne ovat kuitenkin pehmeät, eikä nivelissä tai lihaksissa ole kireyksiä, jotka estäisivät liikeratoja. Käynnin aikana keskusteltiin jalkojen erilaisista tuista. Meillä tällä hetkellä öisin käytössä olevat ortoosit eivät estä jalkaterää kääntymästä. Ortopedi kyseenalaisti tämän hoidon hyödyn kokonaan. Neurologi ja fyssari perustelivat ortooseja asentohoidolla, mutta ortopedi vain totesi, että koska kireyksiä ei ole niin ei niistä hyötyäkään ole. Sitten ortopedi ehdotti öiseen käyttöön tankokenkiä, joita käytetään kampurajalkojen hoitoon. Siis kenkiä tms, joiden välissä on metallitanko. Tämän avulla jalat saataisiin pysymään öisin ulospäin kääntyneinä. Minulta kysyttiin mielipidettä, oltaisiinko valmiita kokeilemaan. No en minä sitä yhtäkkiä osannut kieltääkään. Selvästi fyssari ja neurologi olivat hekin pihalla tilanteesta, ja sanoivat suoraan, että tällaista ei ole ennen tehty.

Kun olimme jo lähteneet huoneesta ja olin pukemassa Nipsua leikkihuoneessa kotiinlähtöä varten, pelmahti sinne neurologi ja fyssari osaston vastaavan neurologin kanssa. Ja vielä kerran riisuttiin kaikki vermeet ja he pyörittelivät Nipsun jalkoja. Tämä toinenkin neurologi sanoi ihmettelevästi, että nämähän on ihan pehmeät ja joustavat jalat. Mutta samaan hengenvetoon, että sitten pitää olla usein kontrollikäyntejä, kun/jos tankohoito aloitetaan. Mä jäin hiki otsalla pukemaan Nipsua uudelleen ja kiroilin mielessäni erilaiset mielipiteet.

Kun olin kotona asiaa miettinyt ja Isimiehen kanssa olimme keskustelleet, niin päätimme kieltäytyä tästä jutusta. Kysyn vielä huomenna meidän oman fyssarin mielipidettä, mutta nyt fiilis on vastahakoinen. Nipsu on juuri oppinut kävelemään. Hän ei enää astu omien varpaidensa päälle. Jos aloittaisimme tankohoidon, niin nukkumisasento pitäisi miettiä uudelleen. En usko, että tangon kanssa pystyy nukkumaan vatsallaan.

Tähän mennessä olemme luottaneet Lastenlinnan asiantuntijoihin ja noudattaneet heidän ohjeitaan (ainakin suurin piirtein). Nyt petti pohja tältä luottamukselta. Mielenkiinnolla odotan, mitä seuraavat käynnit tuovat tullessaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti